|
Sähkö & Ympäristö
Sähköä tuotetaan Suomessa monipuolisesti. Yli puolet sähköstä tuotetaan päästöttömästi vesi- ja ydinvoimalla. Kun taajamissa tuotetaan kaukolämpöä, syntyy sivutuotteena sähköä, jolla lämmitetään sähkölämpötaloja. Lämmön ja sähkön yhteistuotanto on tehokasta ja ympäristön kannalta järkevää. Yhdestä energiasta saadaan kaksi suomalaisille välttämätöntä tuotetta. Sähkö on lisäksi käyttäjälleen kotona ja työpaikoilla täysin puhdas lämmitys- ja tuotantoenergia. Sähkön käytöstä ei synny päästöjä eikä muodostu jätettä.
Energiantuotannosta aiheutuu kuitenkin ympäristövaikutuksia, joista keskeisimpiä ovat hiilidioksidi -ja muiden kasvihuonekaasujen aiheuttama ilmastomuutos ja erityisesti rikkipäästöistä johtuva happamoituminen. Ympäristövaikutuksia voidaan vähentää tehostamalla energian käyttöä ja tuotantoa, käyttämällä uusiutuvia energialähteitä ja huolehtimalla tuotannossa syntyvien päästöjen puhdistuksesta.
Ilmastomuutos
Hiilidioksidin ja muiden kasvihuonekaasujen pitoisuus ilmakehässä on lisääntynyt jatkuvasti. Tämän kehityksen arvioidaan yleisesti johtavan maapallon ilmaston keskilämpötilan kohoamiseen. Ilmaston lämpenemisellä voi olla arvaamattomia seurauksia, mistä syystä sitä pidetään yhtenä tämän hetken vakavimmista ympäristöongelmista. Ilmaston muutos on globaali kysymys, jonka ratkaisemiseen tarvitaan laaja-alaista kansainvälistä yhteistyötä. Suomen hiilidioksidipäästöt ovat noin 3 promillea maailman hiilidioksidipäästöistä.
Happamoituminen
Vesistöjen ja maaperän happamoituminen aiheuttaa ajan myötä kasviston ja eliöstön kunnon heikkenemistä. Suomessa ei varsinaisia metsäkuolemia tai muita vakavia happamoitumisen aiheuttamia ympäristöongelmia ole toistaiseksi havaittu, mutta luonnon pitkän aikavälin kestokykyä kuvaava kriittinen kuormitus ylittyy vielä monin paikoin. Valtioneuvosto on asettanut tavoitteet sekä rikkidioksidi- että typenoksidipäästöjen vähentämiselle. Rikin osalta tavoitteet on jo saavutettu, sen sijaan typen osalta tavoitetaso on vielä varsin kaukana. Valtaosa happamoittavasta rikki- ja typpilaskeumasta tuleekin Suomeen kaukokulkeutumana Itä- ja Keski-Euroopasta.
|